perjantai 12. heinäkuuta 2013



Karjaanjoki kiemurtelee ties mistä kaukaa koskien kautta Karkkilasta ja Vihdistä Karjaalle saakka. Lapset on uineet täällä ja joissakin paikoissa löytyy nahkiaisia. Melontareittinä joki olisi tosi hieno, kaatuneet puut ja risukot estävät valitettavasti melomalla etenemisen. Löysin tämän paikan maalausaiheeksi. Veden heijastukset ja puut, valo ja varjo kiinnostavat juuri nyt. 






                                                   

Vanjärven pohjukassa oli vesi matalalla, tuntui tosi hurjalta kävellä osittain kuivuneella järven pohjalla. Ensi kesänä, suunnitelmien mukaan vesirajaa nostetaan roimasti. Toivottavasti tämä eteläinen lintujärvi saa uutta elinvoimaa kunnostustöistä.